Aihearkisto: Tiedoksi

Liikettä tasa-arvoon! NFY:n keskustelunavaus Nuorten filosofiatapahtumassa perjantaina 20.1.2017.

 Vaikuttaako sukupuoli ajattelun mahdollisuuksiin?

Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys ry:n (NFY) järjestämässä väittelyssä tutustutaan filosofian historian merkkihenkilöiden näkemyksiin sukupuolen vaikutuksesta ajattelun mahdollisuuksiin. Keskustelutilaisuus ”Liikettä tasa-arvoon!” järjestetään Paasitornissa Siltasaari-salissa perjantaina 20.1. klo 19:30–21:00.

Väittelijät ovat

· yliopistonlehtori ja filosofian dosentti Martina Reuter (Mary Wollstonecraft)

· filosofian yliopistotutkija ja dosentti Elisa Aaltola (Val Plumwood)

· filosofi, tutkija, kirjailija ja valmentaja Markus Neuvonen (Marcus Aurelius)

· filosofian väitöskirjatutkija Johanna Ahola-Launonen (Aristoteles)

· filosofian väitöskirjatutkija Tarna Kannisto (John Stuart Mill)

Väittelyn jälkeen on vuorossa asiantuntijakeskustelu, jossa tasa-arvon mahdollisuuksia pohditaan nykynäkökulmasta. Mukana keskustelussa on väittelijöiden lisäksi Ihmisoikeusliiton asiantuntija ja KokoNainen -hankkeen projektipäällikkö Johanna Latvala.  Nuorten filosofiatapahtuman yleisö osallistuu keskusteluun kysymyksin ja kommentein. Väittelyä ja keskustelua ohjaa Sari Ahonen Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistyksestä.

Mainokset

Nufit 2017: ”Liikettä tasa-arvoon!”

Nuorten filosofiatapahtuma teemalla LIIKE järjestetään Paasitornissa Helsingissä 20.-21.1.2017.

20.1.2017 klo 19:30–21:00  Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys (NFY) esittää: ”Liikettä tasa-arvoon!”

Naiset sopivat lapsuusiän hoitajiksemme ja opettajiksemme juuri siitä syystä, että he itse ovat lapsellisia, typeriä ja lyhytnäköisiä, sanalla sanoen suuria lapsia koko elämänsä; nainen on eräänlainen välimuoto asteikolla lapsesta mieheen, joka on todellinen ihmisolento.”

Arthur Schopenhauer (1788–1860), Naisista (1851)

I still insist, that not only the virtue, but the knowledge of the two sexes should be the same in nature, if not in degree, and that women, considered not only as moral, but rational creatures, ought to endeavour to acquire human virtues (or perfections) by the same means as men, instead of being educated like a fanciful kind of half being – one of Rousseau’s wild chimeras.”

Mary Wollstonecraft (1759–1797), A Vindication of the Rights of Woman (1792)

Filosofiaa on perinteisesti pidetty miesvaltaisena alana. Naisajattelijoita ei historiasta puutu, mutta heidän työnsä on usein sijoitettu filosofian kaanonin ulkopuolelle. Siksi filosofian piirissä toimivien naisten on ollut vaikea löytää naispuolisia esikuvia ja tiennäyttäjiä. Naisten ja vähemmistöjen osuus on filosofiassa edelleen vähäinen verrattuna muihin akateemisiin aloihin. Tasa-arvokeskustelua virittääkseen NFY nostaa väittelyn aiheeksi kysymyksen: ”Vaikuttaako sukupuoli ajattelun mahdollisuuksiin?”.

Pyrkimyksenä on rikkoa käsityksiä siitä, millaisia ominaisuuksia pätevällä ajattelijalla tulee olla. Ei edelleenkään ole selvää, että naisfilosofit saisivat riittävästi näkyvyyttä ja tunnustusta. Filosofian suurnimillä on sanottavaa naisen ajattelukyvyistä, ja he perustelevat näkemyksensä erilaisilla filosofisilla argumenteilla. Väittely on siis katsaus filosofian historiaan ja muistutus sen vaikutuksesta nykypäivään.

Väittelyn jälkeen on vuorossa asiantuntija- ja yleisökeskustelu tasa-arvon haasteista nykyään.

http://www.nufit.fi/

Keskustelutilaisuus: Puhutaan rakkaudesta

Keskustelutilaisuus bell hooksin kirjasta Rakkaus muuttaa kaiken tiistaina 17.1.2017 klo 18, Arkadia International Bookstore (Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki)

Näemme ja kuulemme, kuinka rakkautta kuvataan, mutta osaammeko sanoa, mitä se on?

Onko rakkaus todella maailman suurin mysteeri? Vai tulisiko rakkaus määritellä mahdollisimman tarkasti? Liittyykö rakkauteen epätasa-arvoisuutta? Voiko rakkaus olla yhteiskuntaa muuttava voima?

Joskus rakkautta selitetään evoluutiolla, markkinalogiikalla tai kemiallisina ilmiöinä. Tällä kertaa rakkautta lähestytään humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden silmin.

Bell hooksin kirja ’Rakkaus muuttaa kaiken’ tuulettaa pölyttyneitä ajatuksia rakkaudesta ja vaatii miettimään aihetta tarkemmin.

Aiheesta ovat keskustelemassa kirjallisuudentutkija Maria Mäkelä, tunteiden epätasa-arvoisuutta tutkinut Marjo Kolehmainen sekä ’Rakkaus muuttaa kaiken’ -kirjan suomentaja Elina Halttunen-Riikonen. Keskustelua johtaa filosofi Sanna Tirkkonen.

Kirjakaupalle kerätään vapaaehtoinen kannatusmaksu (3e)

Tilaisuus on järjestetty yhteistyössä Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistyksen (NFY) ja Eurooppalaisen filosofian seuran kanssa.

Tervetuloa hallituksen kokoukseen 31.8. klo 18

Tervetuloa NFY:n hallituksen kokoukseen Kaisa-kirjaston huoneessa 6005 keskiviikkona 31.8. klo 18. Kokouksessa keskustellaan muun muassa NFYn tulevista tapahtumista, ja kaikki tapahtumien järjestämisestä kiinnostuneet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan kokoukseen!

Keskustelutilaisuus 16.5. ”Naiset filosofiassa: tilastoja ja kokemuksia”

NFY järjestää 16.5. kaikille jäsenille avoimen keskustelutilaisuuden naisista ja filosofiasta. Tilaisuus alkaa klo 18 Kaisa-kirjaston huoneessa 6005 ja sen alustaa yliopistonlehtori Martina Reuter sekä opiskelijakyselyn toteuttamisessa mukana ollut Erika Ruonakoski. Tervetuloa!

Hallitus vuodelle 2016 valittu

Vuosikokouksessa 30.3.2016 valittiin NFY:lle uusi hallitus. Uudeksi puheenjohtajaksi toimikaudelle 2016 valittiin FM Milla Rantala. Muut hallituksen jäsenet ovat Anniina Leiviskä, Martina Reuter, Hanna Lukkari, Miira Tuominen, Ninni Suni ja Maija Paavolainen. Hallituksen varajäseniksi valittiin Sari Ahonen ja Sanna Tirkkonen.

Kokouksessa myös suunniteltiin kuluvan vuoden toimintaa, tapahtumista lisää sitten ajallaan!

Filosofian väitöstilaisuus naisvoimin Jyväskylässä lauantaina 5.9.2015

lauantaina 05. syyskuuta 2015, 12.00. Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212, Jyväskylän yliopisto

YTM Saana Jukolan filosofian väitöskirjan ”On the conditions for objectivity: How to avoid bias in socially relevant research” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä PhD, apulaisprofessori Endla Lohkivi (Tarton yliopisto) ja kustoksena akatemiatutkija Miira Tuominen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Mitä lääketieteellisen tutkimuksen, ravitsemustieteen tai ilmastotieteen objektiivisuus oikeastaan on ja mitkä ovat sen saavuttamisen ehdot? Näitä kysymyksiä Jukola tarkastelee tieteenfilosofian alan väitöskirjassaan.

Abstract

The present study focuses on the conditions required for ensuring objectivity in those fields of scientific research that are expected to produce socially relevant outcomes. It is comprised of four individual articles and an introductory chapter. The introductory chapter begins with a discussion on the concept of ‘objectivity’. A short introduction to the history of the concept is given, the complexity of its current use is explained, and the connection between the objectivity of research and public trust in science is indicated. Next, the theoretical background of the dissertation is articulated: 1) criticism of individualistic views on objectivity of science, 2) criticism of value-freedom of science, and 3) acknowledgement of the importance of the context of scientific inquiry. The introductory chapter ends with an overview of the individual articles and a discussion on the implications of this study. The first article examines the conditions for objectivity in the context of commercialized research. A traditional, individualistic conception of the objectivity of science is criticized, and it is argued that certain features of commercialized research culture are epistemically harmful. The second article focuses on Helen Longino’s (1990; 2002) theory on the objectivity of science. The focus is on the criteria Longino offers as tools for evaluating research communities. By introducing two cases in biomedical sciences, it is argued that her theory can be complemented by taking notice of extra-scientific factors. In the third article, different ideals of objectivity are discussed in the context of medical research and conducting meta-analyses in particular. With criticism of an article by Stegenga (2011), the article demonstrates that the so-called procedural ideal of objectivity does not manage to capture some of the most central features of medical knowledge production. A case of research on selective serotonin reuptake inhibitors is introduced, and it is argued that adopting the so-called social view on objectivity can help us to better evaluate medical science. The fourth article examines journal peer review and the effects of different individual-level biases from a social-epistemological perspective. It is argued that the institutional context of peer review can have a significant effect on how biases influence the pool of published literature.

Keywords: philosophy of science, objectivity, social epistemology, bias, Helen Longino

Lisätietoa: https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/08/tapahtuma-2015-08-07-11-00-38-655815