Aihearkisto: Artikkeleja ja raportteja

Sukupuoli ja filosofia -teos saatavana avoimesti verkossa

Suomen filosofisen yhdistyksen Sukupuoli-kollokvion pohjalta koostettu kirja on ilmestynyt, ja se on saatavilla avoimesti verkossa. Kirjan ovat toimittaneet Kristina Rolin, Olli-Pekka Moisio, Martina Reuter ja Miira Tuominen.

 ”Sukupuoli on ollut tieteellisten ja yhteiskunnallisten kiistojen kohde kautta aikojen. Sukupuoli ja filosofia tarjoaa monipuolisen kuvan sukupuolen filosofisesta tutkimuksesta, joka koskee ihmisen olemisen peruskysymyksiä, naisten ja miesten moraalisen ja poliittisen toimijuuden ehtoja, tiedon ja tieteen sukupuolisia käytäntöjä sekä naisten asemaa suomalaisessa filosofiassa. Onko sukupuoli sosiaalisesti konstruoitu? Mikä on ruumiin merkitys sukupuolen määrittymisessä? Miten sukupuoli kietoutuu valtaan? Onko sukupuolella merkitystä tiedon kannalta? Miksi naisen asema filosofiassa muuttuu hitaasti? Näitä kysymyksiä pohtivat suomalaiset filosofit.”

https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/sophi/126-150/sophi131

Mainokset

Keskustelutilaisuus 16.5. ”Naiset filosofiassa: tilastoja ja kokemuksia”

NFY järjestää 16.5. kaikille jäsenille avoimen keskustelutilaisuuden naisista ja filosofiasta. Tilaisuus alkaa klo 18 Kaisa-kirjaston huoneessa 6005 ja sen alustaa yliopistonlehtori Martina Reuter sekä opiskelijakyselyn toteuttamisessa mukana ollut Erika Ruonakoski. Tervetuloa!

Pohjoismaiset naisfilosofit kokoontuivat Tukholmassa

Tukholmassa pidettiin lokakuun puolessavälissä seminaari ”Nordic Women in Philosophy”, joka kokosi yhteen naisfilosofeja kaikista pohjoismaista. Tarkoituksena oli pohtiatutkimuskysymyksiä ja menetelmiä, joiden avulla parhaiten voisi  tutkia pohjoismaisten naisten asemaa filosofiassa.

Moa Bursell ja Katarina Berndt Rasmussen Tukholman tulevaisuudentutkimuksen instituutista esittelivät instituutin seminaarin aiheen kannalta relevantteja tutkimushankkeita ja -teemoja. Eräs näistä on demokratian tila 2000-luvulla ja sen alainen etnisen, seksuaalisen ja sukupuolisen diskriminaation tutkimusteema, jossa diskriminaatiota tarkastellaan epätasavertaisena ja haitallisena kohtelua. Hankkeen piirissä tutkijat pyrkivät analysoimaan muun muassa sukupuoleen ja etniseen taustaan liittyviä niin sanottuja implisiittisiä vääristymiä (implicit bias), jotka muovaavat arvostelmiamme. Tämä on aihepiiri, joka on puhuttanut paljon myös naisfilosofien asemasta käydyn keskustelun yhteydessä.

Åsa Burman Tukholman yliopistosta perehdytti osallistujat Ruotsin kansallisiin tilastoihin filosofian opiskelijoiden ja ammattilaisten sukupuolijakaumasta sekä luokka- ja etnisyys-taustoista. Hyvä uutinen on, että runsaasti relevanttia dataa on saatavilla Ruotsin tilastokeskuksesta. Seminaarin aiheen kannalta kiinnostavaksi osoittautuneita tohtorintutkinnon jälkeisiä vaiheita olemassa olevat tietokannat eivät kuitenkaan kata erikseen filosofian osalta.

Burmanin mukaan Ruotsissa maisteritason filosofian opiskelijoista vain noin 30 % on viime vuosina ollut naispuolisia. Suhteessa muihin humanistisiin aineisiin ero on huomattava. Alustavan analyysin perusteella toinen naisten filosofia-uran kannalta ratkaiseva seikka  on, että niin harvat naiset saavat tohtoritutkinnon jälkeen pysyvän viran filosofian oppiaineesta. Filosofian sukupuolijakauma on tässä suhteessa samalla tasolla insinööritieteiden ja eksaktien luonnontieteiden kanssa. Naistohtoreiden työuran seuraaminen nousikin tärkeäksi kun mietittiin tutkimushankkeen jatkoa.

Burman korosti myös sosioekonomisten tekijöiden ja etnisen taustan merkitystä filosofian valitsemisessa opiskelualaksi. Hänen mukaansa naisten tilannetta filosofiassa voidaan tehokkaasti selvittää yhdistämällä sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia analyysejä.

Martina Reuter Jyväskylän yliopistosta ja NFY:stä esitteli millaista tilastollista aineistoa on maisteritasolle asti saatavilla Bergenin, Lundin ja Jyväskylän yliopistoista, millaisia trendejä siitä on havaittavissa sekä pohti näiden aineistojen vertailukelpoisuutta. Yleisesti ottaen naisopiskelijoiden määrä oli laskusuunnassa kaikissa käsitellyissä yliopistoissa. Sosioekonomisten tekijöiden ja työllisyystilanteen merkitystä trendin selittämisen kannalta pohdittiin.

Kristiina Rolin esitteli tekemäänsä tutkimusta naisfyysikoista keskittyen Suomea käsitelleeseen osuuteen. Tutkimus tehtiin monitieteisten metodien avulla. Siinä tutkittiin sukupuolittamisen tapoja eri maiden fysiikan laitoksilla, tunnistettiin naisten diskriminaatiota näillä laitoksilla sekä sitä kohtaavatko laitoskohtaiset tasa-arvosuunnitelmat tutkimuksen haastatteluaineiston esille nostamat tasa-arvo ongelmat.

Fyysikkotutkimuksen perusteella pohdittiin, miten naisfilosofien asemaa pohjoismaisissa yliopistoissa voitaisiin parhaiten tutkia huomioiden tieteenalakohtaiset ominaispiirteet. Mainittiin muun muassa filosofian tekemisen tyylit, epävirallisten verkostojen merkitys, feministisen filosofian merkitys yhtenä filosofian sisäisenä alajakona ja sen sijoittuminen luokitusjärjestelmissä sekä naisten sisällyttäminen erilaisiin tieteenalan sisäisten alajakojen ja niiden merkityksen määrittelyprosesseihin.

Rolin totesi, että siinä missä esimerkiksi seksuaalisen häirinnän tutkiminen on suhteellisen ongelmatonta, niin haasteena on miten onnistua tutkimaan sitä, mikä ei ole tapahtunut. Aiemmin näkymättömiksi jääneisiin prosesseihin voi pureutua uusien menetelmien avulla. Esimerkkinä mainittiin menetelmä, jolla voi mitata seminaarihuoneessa puhumiseen käytettyä aikaa. Jo olemassa oleva tutkimus on paikantanut naisten kokemuksia eristyneisyydestä ja todennut että naiset kokevat ympäristön ongelmana ennemmin kuin filosofian itsessään. Filosofisten metodien uudelleen ajatteleminen ja niiden kytkös erilaisiin filosofisiin tyyleihin oli myös keskusteluissa esillä.

 

Yleiskeskustelussa esiteltiin pohjoismaisten naisfilosofien viime vuosina ilahduttavan aktiivisesti muodostamia verkostoja. Tanskassa (Netværk for Kvinder i Filosofi), Ruotsissa (SWIPsverige) ja Suomessa (NFY) ovat kansallisia verkostoja ja Norjassa toimii ainakin yksi yliopistokohtainen verkosto (Bergensnettverket for kvinner i filosofi). Islannissa on vain muutama naisfilosofi eikä siten virallista verkostoa.

Seminaari oli osa NFY:n varapuheenjohtajan Martina Reuterin vetämää yhteispohjoismaisen, naisten asemaa filosofiassa koskevan empiiris-teoreettisen tutkimushankkeen valmistelua.  Osallistujien palautteen mukaan tutkimusaihe on mitä hedelmällisin, valmisteluprosessi etenee tarkoituksenmukaisesti ja pohja yhteispohjoismaiselle yhteistyölle on muodostumassa vankaksi.

Seminaari järjestettiin Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston, Institutet för Framtidsstudier -tutkimusinstitutuutin ja Jyväskylän yliopiston tuen turvin.

Virpi Lehtinen

 

NFY:n toiminnan lähtökohdista

(Teksti on alun perin julkaistu Filosofinen aikakauslehti niin & näinin numerossa 1/14, s. 108-109.)

Filosofia on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen ala, jonka piiristä naisten on ollut vaikea löytää naispuolisia esikuvia ja tiennäyttäjiä. Suomessa naisfilosofian kehitys näyttää pysähtyneen tai jopa menneen taaksepäin, jos sitä arvioidaan filosofian instituutioiden sisäisen sukupuolitietoisuuden näkökulmasta.

Perustaessamme Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistystä (NFY) vuonna 2012 naispuolisilla filosofian opiskelijoilla ei esimerkiksi enää ollut samanlaista innoittavaa tukea opintoihinsa ja tutkimuksiinsa kuin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Kiinnitimme huomiota myös siihen, että kansainvälisen uran luoneita suomalaisia naisfilosofeja on enemmän kuin koskaan. Heidän teoksensa kuitenkin harvoin nostetaan esille kotimaassa, olipa kyse sitten kirja-arvioista tai tutkintovaatimuksiin valikoitumisesta. Tämäntapaiset puutteet ovat kauaskantoisia, erityisesti kasaantuessaan ja yhdistyessään vertaistuen ja roolimallien puutteeseen. Ne voivat myös synnyttää epäilyksen siitä, ettei naisilla tai feministisestä filosofiasta kiinnostuneilla ole mahdollisuutta tunnistaa itseään tai tulla tunnistetuiksi filosofeina.

Viime vuosina suurlaitosten yhteiset tasa-arvoselvitykset sekä filosofiaoppiaineiden omat tasa-arvokyselyt ja laitosarvioinnit ovat osaltaan havainnollistaneet yliopiston sukupuolittuneita käytäntöjä: sukupuolella todettiin olevan merkitystä urakehityksessä, palkkauksessa sekä esimerkiksi pro gradu -tutkielmien arvioinnissa [1]. Eräässä filosofiaoppiaineen tasa-arvokyselyssä vastaajat toivat esille suuren joukon syrjiviä toimintatapoja ja tilanteita, joista vakavimpana mainittiin seksuaalinen häirintä [2]. Selvityksissä nuoret naiset raportoivat näkymättömyyden ja siitä johtuvan epävarmuuden tunteesta. Etäisyys oppiaineen henkilökuntaan vaikuttaa kielteisesti integroitumiseen ja saattaa johtaa siihen, että opiskelija jää yksin filosofisten kiinnostuksenkohteidensa kanssa. Ei myöskään ole sukupuolen kannalta neutraalia, mitkä tutkimusaiheet ja teoriakehykset asetetaan tieteellisesti arvostetuimpaan asemaan oppiaineissa. Selvityksissä on tullut esille näkemyksiä, joiden mukaan sukupuolta koskeva teoria tai naistutkimus ei kuulu filosofiaoppiaineen alaan [3].

Filosofian oppiaineiden tavassa toimia, tukea ja kannustaa voi olla eroja eri yliopistojen ja laitosten välillä, mutta yleisesti ottaen filosofian harjoittamiseen liittyvät ongelmalliset käytännöt ovat tutkittuja ja kansainvälisesti tunnistettuja. Feministifilosofit Suomessa ja ulkomailla ovat käsitelleet selvityksissä ilmi tulleita ongelmia jo 1980-luvusta alkaen ja laatineet niihin parannusehdotuksia.[4] Jotkut filosofit jopa argumentoivat, että vain filosofiakäsitystemme syvällinen kritiikki ja uudistaminen sekä filosofisten instituutioiden muokkaaminen avoimemmiksi vaikeidenkin konfliktien kautta voi todella avata filosofian instituutiot naisille [5].

Saatujen tutkimustulosten, vähemmänkään radikaalien, hyödyntäminen filosofisten käytäntöjen kriittisessä tarkastelussa ja uudistamisessa on kuitenkin jostakin syystä jäänyt joko kokonaan tekemättä tai viivästynyt kohtalokkaasti. Yliopistojen haluttomuus tai kyvyttömyys ratkaista näitä filosofian elinvoimaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavia ongelmia on johtanut siihen, että niiden käsitteleminen on joko ulottunut tai siirtynyt julkiseen keskusteluun. Tätä kehityskulkua heijastavat esimerkiksi tuoreet kirjoitukset The New York Timesissa sekä The Guardianissa.[6]

Paikatakseen osaltaan muun muassa yllämainittuja puutteita NFY on kehittänyt jäsenistönsä tarpeista lähteviä, sosiaalisesti ja ammatillisesti toimivia foorumeita.

 

Saara Hacklin, Virpi Lehtinen, Erika Ruonakoski & Sanna Tirkkonen

 

Viitteet & Kirjallisuus

1. Tuija Kirkinen & Outi Pajala, Helsingin yliopiston filosofian, historian, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tasa-arvoselvitys 2011. Helsingin Yliopisto, Helsinki 2011; Sini Terävä, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opiskelijan näkökulmasta. Esitelmä yliopistojen tasa-arvopäivillä 17.–18.4.2012; Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tasa-arvoselvitys 2010–2011. Toim. Annukka Valkeapää. HY:n Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsinki 2011.

2. Tiedote filosofian laitoksen tasa-arvokyselystä 2008. Helsingin yliopisto, 17.9.2008.

3. Sama.

4. Esim. Michèle Le Doeuff, Long Hair, Short Ideas. Teoksessa The Philosophical Imaginary (L’imaginaire philosophique, 1980). Käänt. Colin Gordon. Continuum, New York, London 2002; Sara Heinämaa, Naisia filosofiassa! Teoksessa Spiritus Animalis. Toim. Sara Heinämaa, Martina Reuter & Mikko Yrjönsuuri. Gaudeamus, Helsinki 2003; Virpi Lehtinen, Sukupuoli ja filosofinen tyyli. Teoksessa Feministinen filosofia. Toim. Johanna Oksala & Laura Werner. Gaudeamus, Helsinki, 2005, 5–67; Sally Haslanger, Changing the Ideology and Culture of Philosophy: Not by Reason (Alone). Hypatia. Vol. 23, No. 2, 2008. 210–223.

5. Esim. Le Doeuff 2002; Phenomenology Never Goes Out of Date. Susanna Siegel Interviewed by Richard Marshall. 3:AM Magazine, 20.9.2013. www.3ammagazine.com/3am/phenomenology-never-goes-out-of-date/

6. Women in Philosophy -sarjan viisi tekstiä. The Stone, The New York Times. http://opinionator.blogs.nytimes.com/tag/women-in-philosophy/ (Suomennos Linda Martín Alcoffin puheenvuorosta on julkaistu niin & näin 1/14 sivulla 111-112. – Toim. huom.); Jonathan Wolff, How Can We End the Male Domination of Philosophy? The Guardian, 26.11.2013. www.theguardian.com/education/2013/nov/26/modern-philosophy-sexism-needs-more-women

Martina Reuterin kolumni Ny Tid -lehdessä filosofinaisten asemasta

NFY:n varapuheenjohtaja dos. Martina Reuter tarttuu Ny Tid -lehden kolumnissaan mitä ajankohtaisimpaan ja vilkkaana käyvään kansainväliseen keskusteluun filosofinaisten asemasta. Keskustelun ydinkysymykset liittyvät ensinnäkin siihen, miksi filosofian piirissä toimivien naisten määrä olennaisesti laskee jo koulutuksen aikana ja vielä jyrkemmin hierarkian huippua kohden, sekä toisaalta siihen, miten asioiden tulisi muuttua tasa-arvon lisäämiseksi. Reuter peräänkuuluttaa syvällistä keskustelua ja analyysia yksittäisten skandaalien ruotimisen sijaan. Filosofi Sally Haslangerin sanoin: ”Huonot toimijat ovat ongelma, mutta syvempi ongelma on konteksti, joka antaa huonoille toimijoille valtaa.”

Kolumni on luettavissa osoitteessa:

http://www.nytid.fi/2014/05/kvinnliga-filosofer/

Filosofian maailmankongressi ja naisfilosofien medianäkyvyys

Filosofian maailmankongressin avajaiset pidettiin Herodes Atticuksen odeionilla.

Filosofian maailmankongressin avajaiset pidettiin Herodes Atticuksen odeionilla.

Filosofiaa Ateenan lämmössä

Kahdeskymmeneskolmas filosofian maailmankongressi järjestettiin 4.–10.8. Ateenassa, eurooppalaisen filosofian syntysijoilla ja osin aivan konkreettisestikin Platonin ja Aristoteleen jalanjäljissä: erityissessioita järjestettiin esimerkiksi Platonin Akatemian ja Aristoteleen Lykeionin sijaintipaikoilla. Eros-aiheinen sessio pidettiin Faidros-dialogin maisemissa. Varsinaisena kongressipaikkana oli kuitenkin ”filosofian koulu” eli humanistisen tiedekunnan rakennus Zografosissa, hieman syrjässä Ateenan keskustasta.

Osallistujia kongressissa oli lähes kolmetuhatta. Usein filosofiset kokoukset ovat ennen kaikkea valkoisten eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten miesten kokouksia, mutta maailmankongressissa vinouma oli tavallista pienempi: Afrikan, Etelä-Amerikan ja etenkin Aasian maat olivat näkyvästi esillä, samoin naisia oli paljon. Toisaalta vaikutti hieman siltä, että itämaisen ja länsimaisen filosofian harrastajat pysyttelivät pääsääntöisesti omissa lokeroissaan, vaikka joitakin eri traditioita iloisesti törmäyttäviäkin sessioita oli.

Puhujista tunnetuin oli eittämättä Jürgen Habermas. Maailmankansalaisuudesta puhunut Habermas saikin täpötäydessä salissa aikaan tallennusvimman: kännykät, kamerat ja tablettitietokoneet heiluivat ilmassa lähes häiriöksi asti. Kutsutuista naispuhujista mainittakoon Herta Nagl-Docekal, joka puhui Jean-Jacques Rousseaun hyvekäsityksestä ja sen feministisestä kritiikistä. Hän oli myös organisoinut useita sukupuolen filosofiaa käsitteleviä sessioita, joissa pohdittiin sekä feministisen teorian nykytilaa että filosofianhistoriallisia aiheita.

Kansainvälinen naisfilosofien yhdistys IAPh järjesti keskustelun feministisestä ajattelusta filosofisena tutkimuksena ja elämäntapana. Suomea keskustelussa edusti NFY:n hallituksen jäsen Martina Reuter, joka analysoi feministisen filosofian vaikutusta filosofian valtavirtaan.

Kreikkalaiset olivat tehneet valtavan työn kongressin järjestämisessä, puhumattakaan kaikesta siihen liittyvästä näyttävästä oheisohjelmasta kuten konserteista ja näytelmästä. Maan vaikea taloudellinen ja poliittinen tilanne oli läsnä niin virallisissa kuin epävirallisissakin puheissa, ja Herodes Atticuksen odeionilla järjestetyssä avajaistilaisuudessa puhunut pääministeri Antonio Samaras sai osakseen spontaaneja buuauksia kreikkalaisilta kongressivierailta. Sinänsä Ateenassa oli viikon kestäneen kongressin aikana varsin rauhallista, olihan kesälomakuukausi, eikä ulkomailla uutisoitua maanjäristystäkään voinut huomata paikan päällä millään tavalla.

Naisfilosofit esille myös mediassa: The New York Timesin filosofiapalsta

Eräs NFY:n jäsenten kannalta tärkeistä maailmankongressin sessioista oli filosofian medianäkyvyyttä ruotinut keskustelutilaisuus. Puhujina olivat Simon Critchley (New School for Social Research), toimittaja Peter Catapano The New York Timesista sekä Esa Saarinen Aalto-yliopistosta. Puhujat toivoivat filosofien nousevan akateemisista poteroistaan ja astuvan rohkeasti keskusteluyhteyteen maallikoiden kanssa. The New York Times julkaisee verkkosivuillaan Catapanon ja Critchleyn toimittamaa The Stone -sarjaa, jossa filosofit ja muut filosofisesti ajattelevat ruotivat erilaisia kysymyksiä tuhannen sanan mittaisissa teksteissä.

Tyylin eikä aiheen ei tarvitse olla erityisen populaari, eikä oman ajattelun yhteyksiä filosofian historiaan tarvitse piilottaa. Julkaistavat tekstit eivät voi kuitenkaan olla ylistyslauluja menneiden aikojen filosofeille, ja tekstin pitää olla hyvää, helppolukuista englantia. Alun perin ajatuksena oli ollut pyytää joitakin filosofian isoja nimiä kirjoittamaan palstalle säännöllisesti, mutta tämä periaate ei kuitenkaan ollut osoittautunut toimivaksi. Nykyisin lehti toivottaakin tervetulleeksi kaikki kontribuutiot, joissa jotakin filosofista kysymystä käsitellään napakasti ja ajatuksia herättävällä tavalla. Tarkoituksena on ensisijaisesti luoda ajatustenvaihtoa lukijoiden kanssa. Toimittajat kertovat, että kiinnostavimmat ideat syntyvätkin usein  vasta artikkelin julkaisun jälkeen, moderoidussa nettikeskustelussa.

Critchleyn mukaan suuri osa artikkeliehdotuksista tulee nuorilta, valkoisilta miehiltä, ”jotka kirjoittavat Rawlsista”. Tähän toivotaan nyt muutosta, ja erityisesti peräänkuulutetaan naisten osallistumista. Tähän haasteeseen ovat tarttuneet monet tunnetut yhdysvaltalaiset feministifilosofit, kuten Suomeen lokakuussa saapuva Sally Haslanger, Linda Martín Alcoff ja Louise M. Anthony, jotka ovat käyneet vilkasta keskustelua naisten asemasta filosofiassa. The Stonen kautta voivat myös suomalaiset naisfilosofit avata keskustelua meille tärkeistä filosofisista aiheista sekä vaikuttaa maailmanlaajuisen yleisön mielikuviin filosofiasta ja filosofeista.

Erika Ruonakoski & Martina Reuter

A few words about PhilPapers

More and more often, for better or worse, students and researchers alike are
looking to the internet for their sources in philosophy. PhilPapers
(http://www.philpapers.org), at least in the Anglo-American world, has
become the primary site for such research. Recently, a discussion emerged on
several feminist philosophy listservs about the availability and visibility
of feminist philosophy and philosophical articles by women available on the
site. Editors of the sites categories of ”Feminist Ethics”, ”Feminist
Epistemology”, and others wrote pleas for scholars to upload their papers
and citations, since the categories were comparatively empty. As researchers
in the fields, these editors were aware that people in fact are busy in
feminist ethics and epistemology, and so set out a call for scholars to
upload their papers onto PhilPapers.org.  I wanted to echo this call to
Nordic feminist philosophers and women philosophers for several reasons,
presented below.

On the one hand, if feminist scholarship and philosophical scholarship by
women is already underrepresented, under-cited and even ignored, lack of
visibility on such sites will only compound the problem. On the other hand,
if we are able to upload our papers, cite other feminist philosophers and
women in our fields, then we can use this technology for good. On a third
hand, if we don’t do it, who will?

So, briefly I have explained how to upload your papers/links to your
papers/information about your papers, books and book reviews. This is important, and it’s pretty easy to do, so I encourage everyone to take a few moments to do it.

PhilPapers: Upload your papers, citations, and profile
http://www.philpapers.org
1. Create an account
2. Click on ”Submit Material” from the top menu
3. You then just need basic bibliographic information, or a bibliography in
one of the formats they accept (all standard)
4. Depending on the journal, PhilPapers will offer information about what
each journal allows one to upload. Otherwise, you will need to check with
the publisher.

Ericka Tucker
Postdoctoral Researcher, University of Helsinki
Assistant Professor,
California State Polytechnic University, Pomona